maanantai 11. kesäkuuta 2012

Ihminen tutustui kahvinpapuihin 4000 vuotta sitten

Ihmisen ja kahvin yhteinen historia on kestänyt jo 4000 vuotta. Arkeologisten löytöjen mukaan ihmiset nimittäin käyttivät kahvinpapuja jo noin varhain itäisen Afrikan alueella.

Varhaisimmat kirjalliset maininnat kahvikaupasta liittyvät nykyisen Jemenin ja Etiopian alueisiin.

Kahvipalleroita ja juomia

Aluksi kahvinpapuja syötiin -- niistä ei suinkaan keitetty kahvia. Itä-Afrikan kansat hienonsivat kahvinmarjat tahnaksi ja sekoittivat ne eläinten rasvaan. Näin saatiin aikaan pieniä energiapitoisia palloja, jotka sopivat myös soturien evääksi.

Monet kansanperinteen tarinat puolestaan yhdistävät kahvin keksimisen paimeniin, jotka havaitsivat paimentamiensa vuohien olevan poikkeuksellisen pirteitä syötyään kahvipensaan marjoja!

Sittemmin eurooppalaisittain keskiaikana tunnetulla ajanjaksona Etiopissa kehitettiin kahvista juomaa sekoittamalla kuivattuja kahvinpapuja veteen. Samoihin aikoihin, noin vuoden 1000 tienoilla arabit keksivät hauduttaa jauhetusta kahvista kuuman veden kanssa kahvia.

Viljely alkaa 1400-luvulla

Historioitsijat arvelevatkin, että kahvin juominen yleistyi arabien keskuudessa jo 1400-luvulla. Samoihin aikoihin alettiin kahvipensaita viljellä arabimaailmassa.

Tässä vaiheessa suurin kahvintuottaja oli nykyinen Jemen. Sieltä kahvi saapui kauppiaiden myötä Eurooppaan -- kauppiaat toivat eksoottisia mausteita, teetä, kahvia ja kankaita Välimeren kauppakaupunkeihin.

Ensimmäinen kahvila perustettiin Oxfordiin vuonna 1637. Eurooppalaiset mieltyivät uutuuteen melko nopeasti ja veivät kahvin myös Amerikkaan. Ensimmäinen Amerikan mantereen kahviplantaasi perustettiin jo 1720-luvulla Brasiliaan.

Brasilia olikin johtava kahvintuottaja vielä 1900-luvun alussa. Sittemmin Kolumbia, Guatemala ja Indonesia ovat muiden joukossa nousseet merkittäviksi kahvintuottajiksi.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Robusta ja arabica

Robusta ja arabica ovat tunnetuimmat kahvilajikkeet

Kahvipensas on peräisin Pohjois-Afrikasta. Se tuottaa marjoja, jotka kypsyessään muuttuvat punaiseksi. Punaisena marja on valmis poimittavaksi.

Ennen kahvin paahtamista täytyy sen uloimmat, pehmeät kerrokset poistaa. Kahvimarjan sisällä on kasi vihreää kahvinsiementä eli kahvinpapua.

Itse pensas voi kasvaa jopa 12 metrin korkuiseksi kahvipuuksi. Tavallisesti viljellyt kahvit leikataan kuitenkin paljon matalammaksi, koska noin korkeasta puusta onhankala korjata satoa.

Yhden satokauden aikana pensas tuottaa keskimäärin hiukan yli puoli kiloa paahdettuja kahvipapuja. Sato on siis melko pieni -- ja on oikeastaan ihme, että kahvin kilohinta on niinkin alhainen kuin se on.

Coffea-sukuun kuuluu tuhansia lajeja. Kuitenkin näistä vain kahdella on kaupallista merkitystä:

  • Coffea arabica
  • Coffea canephoralia (robusta)

Arabica

Kolme neljäsosaa maailman kahvintuotannosta on arabica-kahvia. Se tuottaa vuodessa noin 136 kiloa kahvia eekkeriä kohden. Lajikkeen parhaat kasvualueet sijaitsevat 600-1800 metrin korkeudessa, päiväntasaajan tuntumalla.

Arabicaa viljellään erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Afrikassa. Subtrooppisella vyöhykkeellä arabica viihtyy myös lähempänä merenpintaa: esimerkiksi Hawaijilla sitä viljellään vain 300 metrin korkeudessa.

Arabica kasvaasiis korkealla. Kuitenkaan se ei kestä pakkasta, mikä rajaa kasvun melko kapealle vyöhykkeelle. Parhaimman makuista kahvia saadaan 1200-1800 metrin korkeudessa kasvaneesta arabicalsta.

Robusta

Loppu neljäsosa maailman kahvintuotannosta on robustaa. Robusta kasvaa arabicaa alempana, merenpinnan ja noin 600 metrin välisellä korkeudella. Tämän vuoksi sitä viljellään erityisesti Länsi-Afrikassa ja Indonesiassa.

Robustapensas on huomattavan tuottoisa verrattuna arabicaan: puusta tulee kaksi kertaa enemmän papuja kuin arabicasta. Lisäksi robusta kestää paremmin tauteja ja hyönteisiä.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Suurimmat kahvintuottajamaat


 Maailman yli 60:stä kahvilajikkeesta vain kaksi ovat sellaisia, joiden myynnillä tai menestyksellä on merkitystä maailmanlaajuisesti. Nämä lajikkeet ovat arabista ja robusta. Muitakin kahvilajeja viljellään toki, mutta niiden myynti ja viljely on hyvin mitätöntä verrattuna näihin kahteen edellä mainittuun markkinoiden vallitsijaan.

KAHVILAJIKKEIDEN VAATIMUKSET VAIKUTTAVAT

Etiopiasta kotoisin oleva arabica on laadukkaana pidetty lajike, jota on helppo viljellä verrattuna moniin muihin lajikkeisiin. Sitä viljelläänkin kahvilajikkeista kaikkein eniten – jopa 65% maailmaan tuotetusta kahvista on arabicaa. Arabica on makurikas ja pehmeä kahvilajike.

Kongosta peräisin oleva robusta on myös levinnyt suurta vauhtia viljelyalueiltaan ja nykyisin sitä viljelläänkin kaikkialla trooppisissa Afrikan paikoissa. Robusta on maailman toisiksi suosituin kahvilajike. Sen viljely kattaa noin 35% maailman kahvintuotannosta. Robusta on hieman nuukampi kasvupaikkansa suhteen, joka on osaltaan vaikuttanut tämän lajikkeen suosioon. Robusta käytetään yleensä hieman erikoisempiin kahvijuomiin.

Ilmaston lisäksi kahvin viljelyalueeseen vaikuttaa korkeussijainti. Viljelypaikan korkeudella meren pinnasta on vaikutusta mm. kahvin makuun ja kasvin pärjäämiseen. Mitä korkeammalla kahvia kasvatetaan, sen makurikkaampia ne yleensä ovat. Vaikka ei uskoisi, myös maaperä ja olosuhteet maistuvat kahvissa. Arabicaa kasvatetaan yleensä korkeammalla kuin toista suosikkia robusta. Toive-ero on näiden kahden lajikkeen välillä jopa puoli tuhatta metriä.

MILLAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ KAHVIA VILJELLÄÄN?

Kahvi menestyy yleisesti ottaen parhaiten trooppisessa ympäristössä. Kaikkein eniten kahvia viljellään kauriin ja kravun kääntöpiirin välissä. Kahvin viljely vaatii myös runsaat sateet, joka osaltaan vaikuttaa lajikkeiden menestykseen tietyillä alueilla.

Trooppisen ilmaston tapaan sateiden lisäksi kahvi tarvitsee pärjätäkseen paljon lämpöä. Robuksen toivottu kasvamisympäristö on n. 24-30 astetta kun taas arabica tyytyy viileämpään: 15-24*C lämpötilaan. Mikään kahvilajike ei siedä kylmää. Tämän vuoksi sen viljely ei ole levinnyt trooppista aluetta kauemmas.

SUOSITUIMMAT KAHVINVILJELYALUEET

Kahvia viljellään yli 60:ssä eri maassa. Etelä-Amerikka pitää kovaa kärkisijaa kahvin viljelyssä Keski-Amerikan ollessa hyvänä kakkosena. Afrikka on kolmanneksi yleisin kahvinviljelymaa. Aasia on pitänyt neljättä sijaa kahvin tuotannossa, kun taas Oseania on viidentenä.

Brasiliassa viljellään ylivoimaisesti eniten kahvia koko maailmassa, jopa 23 miljoonaa säkkiä vuodessa lähtee Brasiliasta ympäri maailmaa. Muita suurimpia maita ovat Vietnam, Intia, Kolumbia ja Intia.

Brasilia, Vietnam ja Indonesia pitävät kovaa kärkisijaa kahvintuotannossa, mutta sen jälkeen välit alkavat tasoittua. Maailmassa valmistetaan kahvia noin 8 miljoonaa tonnia vuosittain. 20 maan kärjen jälkeen loput maat tuottavat vain n. 550 000 tonnia.


Muita kahdenkymmenen eniten viljelevän maan joukkoon kuuluvia ovat enemmyysjärjestyksessä: Etiopia, Peru, Guatemala, Meksiko, Honduras, Uganda, Norsunluurannikko, Costa Rica, El Salvador, Filippiinit, Madagaskar, Nicaragua, Venezuela, Papua-Uusi-Guinea, ja Kamerun. Jotain Brasilian suosiosta kahvin viljelymaana kertoo myös se, että Brasiliassa viljellään noin kolmannes koko maan kahvista. Pienemmät maat tuskin ovat tulevaisuudessakaan kilpailukykyisiä tämän maan kahvintuotannon suhteen.