perjantai 25. toukokuuta 2012

En osta reilun kaupan kahvia


Moni kuluttaja pähkäilee erilaisten eettisten asioiden ja makuseikkojen välillä puntaroidessaan ostoskoriin tipahtavaa tuotetta. Hinta, maku ja periaatteet vaikuttavat päätöksen tekoon. Toisille valinta on itsestään selvyys ja toiset taas puntaroivat erilaisten vaihtoehtojen välillä.

Kahvia juovana ihmisenä en valitse tuotteen ostamista ainoastaan painottaen yhteen asiaan – ellei kyse ole vain suomalaisuudesta, kahviahan ei luonnollisesti Suomessa viljellä. Valintakriteerejä olisi useita, ja riippuu myös paikasta, josta ostan. Sekä tarjonnasta tottakai. 


MIELIKUVA

Reilun kaupan tuotteista ei yleisesti ottaen tule sellainen kuva, että ne olisivat hyviä. Yleensä lähes kaikki tuotteet, jotka on jollain tavalla terveystuotteita tai tukevia tuotteita, ovat epämääräisen makuisia. Tätä ehkä yritetään peittää tai perustella sillä, että tarkoituksena on auttaa tai tukea jotakin tiettyä asiaa. Tämä ei mielestäni oikeuta tekemään tuotteesta epälaadukasta tai keskinkertaista.

Reilun kaupan tuotteista ei myöskään ole tarpeeksi tietoa esillä. Niitä harvemmin mainostetaan missään, ja monille Reilun kaupan tuotteiden alkuperä on hämärä. He eivät tiedä mitä tarkoittaa Reilun kaupan tuotteiden leima. Näin on etenkin nuorten ihmisten keskuudessa. Tietoisuus tuotteen valmistuksesta ja ideasta varmasti lisäisi halua ostaa vastaavia tuotteita. Konkreettiset esimerkit ja laskelmat esimerkiksi viljelijän tuloista ja menoista toisivat asian heti lähemmäs asiakasta, ja päätöksen tekemisen askelta lähemmäs Reilun kaupan tuotetta.


MAKU

Suurena tekijänä on jo edellisessä kappaleessa sivuttu maku. Vaikka tuote onkin Reilun kaupan tuote, se ei silti saa olla pahaa tai epälaadukasta. Myös luomutuotteista voi saada hyviä, vaikka niihin ei kuluisikaan niin paljon rahaa. En osta tuotteita, joiden mausta en pidä, vaikka ne tukisivat mitä. Todennäköisesti nimittäin kahvipaketti jäisi juomatta – ja ympäristöystävällisenä ihmisenä en voi sietää tätä ajatusta – olkoon paketin hinta mennyt kenen hyväksi tahansa.

Reilun kaupan tuotteille voisi joissain myymälöissä pitää esimerkiksi maistiaisia, jotta ihmiset ymmärtävät että myös hyviä asioita tukevat luomutuotteet voivat olla yhtä hyviä kuin tunnettu laatumerkki viereisessä hyllyrivissä. Suomalaisilla ihmisillä on paljon ennakkoluuloja.


SAATAVUUS

Jos minä joisin kahvia, en valitsisi kahvimerkkiä yhden tietyn asian pohjalta. Valintani koostuisi pääasiassa hinnasta ja mausta. Makua painottaen tietysti. Toisaalta monissa paikoissa, missä kahvia myydään silloin kun sitä satun tarvitsemaan, vaihtoehtoja ei ole kovin paljoa tarjolla. Yleensä nämä ovat juuri automarketteja tai lähikauppoja joissa laatuja on saatavilla vain muutamia. Tällöin ratkaiseva tekijä on yleenä hinta.


HINTA

Oleellisena osana tuotteen hankintaa on hinta. Jos hintaero on huomattava verrattuna toiseen tuotteeseen, päädyn todennäköisesti toiseen. Mikäli kahvi on maultaan kenties parempaakin ja tarkoitusperät hyvät, saattaisin muutaman kymmenen sentin maksaakin ylimääräistä siitä.

En kuitenkaan tue ekologisuutta ihan viimeiseen asti, sillä kaikilla ihmisillä ei ole varaa ostaa kaikkein ympäristöystävällisimpiä tuotteita yms. Hintojen on oltava edes suurin piirtein normaalihintojen tasolla, jotta kyseessä on valintakysymys. Muutoin turhan monelle taloudelle kalliimmasta kieltäytyminen on välttämättömyys, eikä asiakasta tavallaan edes aseteta valinnan eteen.


PERIAATTEET

Olisin valmis maksamaan Reilun kaupan kahvista suhteessa enemmän jos viljelijä saa siitä suhteessa enemmän tuloja. Esim. jos kilo kahvia maksaa 2,5e ja viljelijä saisi 1e (eli 40%), niin voisin maksaa vaikkapa 3e jos viljelijä saisi  1,5e. Eli viljelijä saisi lisää enemmän kuin minun suoraan maksamani hinnankorotus 50snt. Vaikkapa 1,6 euroa. Tällöin voisin tukea tätä reilun kaupan ideaa. Muulla tavalla hintaa korotettuna en koe siitä olevan mitään muuta iloa kuin kahvimerkin markkinointikikka.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Kahvinkeittimen puhdistaminen - verkon parhaat ohjeet


Kahvinkeittimen puhdistus tuntuu olevan aivan liian aliarvostettua verrattuna siihen kuinka suosittu juoma kahvikin on suomalaisten keskuudessa. Kahvinkeitin kannattaa kuitenkin puhdistaa säännöllisesti viimeistään silloin kun kahvi maistuu normaalilta poikkeavalta.

MITÄ KAHVINKEITTIMESTÄ PUHDISTETAAN?

Kahvinkeittimeen jää vedestä kalkkeutumia, sekä itse kahvista rasvaa. Kahvinkeittimen puhdistusväli on pidempi, mikäli vesisäiliötä ei täytetä kahvipannulla, vaan erillisellä vesikannulla. Tämä vähentää kalkkeutumia kahvipannussa itsessään. Tällöinkin kalkkeutumia tulee luonnollisesti pieni määrä veden mukana pannuun. Keittimen kannusta voi myös siirtyä kahvirasvaa veden mukana kahvinkeittimen säiliöön.

MIKSI KAHVINKEITIN PITÄÄ PUHDISTAA? 


Ensinnäkin kahvinkeitin on hyvä puhdistaa jo pelkästään hygieenisyyden vuoksi. Vaikka keittimeen laitettu vesi olisikin puhdasta, ei kahvinkeitin koskaan ole täysin ilmatiivis, jotteiko sen sisälle pääsisi pölyä tai muuta likaa ilmasta. Lisäksi kahvinporot sotkevat keitintä jonkin verran. Kalkkeutumat aiheuttavat myös vedenkulun hidastumisen ja näin ollen keitin kuluttaa sähköä enemmän.

Yleisin huomioitu syy puhdistukseen on se, että kahvinkeittimeen jäävä kalkki ja rasva vaikuttaa kahvin makuun. Kauan puhdistamattoman pannun kahvi maistuu pahalta ja pahimmassa tapauksessa hyvinkin kalkkeutuneelta. Se saattaa myös erittäin likaisena näkyä tarjoiltavan kahvin pinnassa.
MITKÄ OSAT KAHVINKEITTIMESTÄ PUHDISTETAAN? Kaikki irtaimet osat, eli kahvipannu, kahvipannun kansi sekä suodatinsuppilo tulisi pestä jokaisen keittokerran jälkeen. Täydellinen puhdistus tulisi tehdä aika-ajoin. Kahvinkeittimille on myös olemassa omanlaisia puhdistusaineita.

MILLÄ KAHVINKETIN PUHDISTETAAN?

Kahvinkeittimen irralliset osat kannattaa pestä käsin – se on astianpesukonetta hellempi vaihtoehto. Usein kahvipannu on hyvin ohutta lasia ja tästä syystä hyvin hauras rikkoontumaan. Konepesu saattaa lyhentää kannun elinikää. Myös astianpesukoneessa oleva kuuma vesi ja voimakas puhdistusaine haurastuttaa keittimen muoviosia.

Kahvinkeitin kannattaa pyyhkiä rätillä säännöllisin väliajoin, sekä lämpölevy(t) kostutetulla mikrokuituliinalla (huomioithan että keittimen tulee olla täysin viilentynyt ennen turvallista puhdistamista).

Myös vesisäiliö kannattaa puhdistaa aika-ajoin. Tällöin on varmistettava ettei laitteessa ole virtaa. Pesun aikana tulee varoa kaikkia sähköosia oikosulun välttämiseksi. Säiliöön kannattaa laittaa kuumaa vettä ja tavallista astianpesuainetta.

Kannattaa kuitenkin välttää happamia tai erittäin emäksisiä pesuaineita, sillä säiliössä voi olla niille herkkiä alumiiniosia. Harjaa säiliö huolellisesti tiskiharjalla (tarvittaessa voit käyttää pulloharjaa pienimmissä osissa).

Tämän jälkeen vesisäiliö kannattaa huuhdella huolellisesti, ja keittää n. 3 pannullista pelkkää puhdasta vettä sillä laitteiston puhdistamiseksi ja huuhtelemiseksi.

MUUTAMIA NIKSEJÄ

Kahvinkeittimen suodattimen saa puhtaaksi parhaiten ruokasoodalla. Ruokasoodaa ripotellaan suppiloon ja sitä harjataan kostealla tiskiharjalla. Tämän jälkeen suppilo tulee huuhdella erityisen huolellisesti – ruokasoodan maku kahvissa ei ole järin miellyttävä.

Kalkkeutumia voi kätevästi puhdistaa etikalla. Pannuun voi laittaa œ vettä ja œ väkiviinaetikkaa. Kalkin poistamiseen myydään myös erikseen suunniteltuja aineita päivittäistavarakaupoissakin.

Ennen keittimen puhdistusta kannattaa tutustua huolella keittimen käyttöohjeisiin, sillä osassa keittimiä esimerkiksi etikan tai tiettyjen pesuaineiden käyttö on kokonaan kiellettyä, ja niiden käyttö saattaa aiheuttaa koneen oikosulun tai rikkoontumisen.

MILLÄ KAHVINKETIN PUHDISTETAAN?

Kahvinkeittimen irralliset osat kannattaa pestä käsin – se on astianpesukonetta hellempi vaihtoehto. Usein kahvipannu on hyvin ohutta lasia ja tästä syystä hyvin hauras rikkoontumaan. Konepesu saattaa lyhentää kannun elinikää. Myös astianpesukoneessa oleva kuuma vesi ja voimakas puhdistusaine haurastuttaa keittimen muoviosia.

Kahvinkeitin kannattaa pyyhkiä rätillä säännöllisin väliajoin, sekä lämpölevy(t) kostutetulla mikrokuituliinalla (huomioithan että keittimen tulee olla täysin viilentynyt ennen turvallista puhdistamista).

Myös vesisäiliö kannattaa puhdistaa aika-ajoin. Tällöin on varmistettava ettei laitteessa ole virtaa. Pesun aikana tulee varoa kaikkia sähköosia oikosulun välttämiseksi. Säiliöön kannattaa laittaa kuumaa vettä ja tavallista astianpesuainetta. Kannattaa kuitenkin välttää happamia tai erittäin emäksisiä pesuaineita, sillä säiliössä voi olla niille herkkiä alumiiniosia.

 Harjaa säiliö huolellisesti tiskiharjalla (tarvittaessa voit käyttää pulloharjaa pienimmissä osissa). Tämän jälkeen vesisäiliö kannattaa huuhdella huolellisesti, ja keittää n. 3 pannullista pelkkää puhdasta vettä sillä laitteiston puhdistamiseksi ja huuhtelemiseksi.

 MUUTAMIA NIKSEJÄ 


Kahvinkeittimen suodattimen saa puhtaaksi parhaiten ruokasoodalla. Ruokasoodaa ripotellaan suppiloon ja sitä harjataan kostealla tiskiharjalla. Tämän jälkeen suppilo tulee huuhdella erityisen huolellisesti – ruokasoodan maku kahvissa ei ole järin miellyttävä.

Kalkkeutumia voi kätevästi puhdistaa etikalla. Pannuun voi laittaa œ vettä ja œ väkiviinaetikkaa. Kalkin poistamiseen myydään myös erikseen suunniteltuja aineita päivittäistavarakaupoissakin.

Ennen keittimen puhdistusta kannattaa tutustua huolella keittimen käyttöohjeisiin, sillä osassa keittimiä esimerkiksi etikan tai tiettyjen pesuaineiden käyttö on kokonaan kiellettyä, ja niiden käyttö saattaa aiheuttaa koneen oikosulun tai rikkoontumisen.